Perjantaina 5.6.2020 aloitin sulkahyttysten seurannan neljällä lammella. Seurannan tarkoituksena on tuottaa tietoa lajiston dynamiikasta ja runsaudesta vuosien välillä. Sulkahyttysten ohella määritin hyttyset sukutasolle ja laskin niiden kokonaismäärät. Näytteet keräsin potkuhaavilla vesipatsaasta rannalta kolmesta eri paikasta, kunkin haavinnan kesto oli 20 sekuntia. Samoilta paikoilta keräsin myös planktohaavilla yhden 5 m pituisen vedon (heitto rannalta). Valituista lammista yksi on säännöllisesti kausikuiva, kaksi on pieniä ja pysyviä tai lähes pysyviä ja yksi on iso ja pysyvä. Lammet sijaitsevat Rovaniemellä, lähellä Tervolan rajaa, Kemijoen itäpuolen ylänköalueella talousmetsissä. Kolmesta lammesta minulla on hyvät ennakkotiedot vuodelta 2018, jolloin keräsin niistä aineistoa useilla eri tavoilla (toukat, kuoriutumispyydykset, kasvatukset). Tässä kirjoituksessa on havaintoja lampien lajistollisista eroista sekä käytetyistä menetelmistä.
Lampi 102 on pieni metsälampi, jonka rannat ovat kapealti neva- ja rämekasvillisuutta (Kuva 1). Lampi on periaatteessa pysyvä, mutta se saattaa jäätyä pohjaa myöten ja näin ollen estää toukkina talvehtivien Chaoborus-lajien pysyvän esiintymisen. Vuonna 2018 Chaoborus-toukkien talvehtiminen lammessa onnistui, mutta 2020 seurannan aloituksessa niitä ei havaittu. Pitäisin todennäköisenä, että 2019-2020 talvella toukat menehtyivät kokonaan tai niiden kanta romahti niin pieneksi, että niitä ei esiintynyt näytteissä. Ainoat sulkahyttyslajit olivat Mochlonyx triangularis ja Cryophila lapponica, jotka ovat munatalvehtijoita. Hyttystoukkien (Ochlerotatus) määrä oli suuri, 309 yksilöä (97 % hyttysten ja sulkahyttysten kokonaismäärästä).
Kuva 1. Lampi 102 Rovaniemellä, lähellä Savilampea. Rannalla on kapea neva- ja rämereunus ja lammessa on kelluvaa rahkasammalta. lammen vesimäärä pienenee huomattavasti kesäan aikana. J. Salmela 5.6.2020.
Lampi 98 on edellisen kaltainen, mutta hieman suurempi ja myös pysyvämpi. Toukkina talvehtivia Chaoborus-lajeja oli kaksi, C. obscuripes (40 yks.) ja C. crystallinus (1 yks.), munina talvehtivista lajeista havaitsin vain Cr. lapponican. Hyttystoukkia oli kohtuullisesti, 166 (79 % kokonaismäärästä). Vuonna 2018 lammessa esiintyi M. triangularis, mutta se jäi nyt havaitsematta.
Lampi 99 on säännöllisesti kausikuiva metsälampi, jonka rannat eivät ole soiset. Lampi sijaitsee aivan edellisen lammen vieressä ja niitä erottaa vain kapea metsäkannas. Keväällä korkean veden aikaan kannas on veden peitossa, ja toukat tai kotelot voivat päätyä naapurin puolelle. Tämä on syynä siihen, että 2020 näytteissä esiintyi yksi Ch. obscuripes-kotelo, joka ei varmuudella voi olla kehittynyt kausikuivassa lammessa. Tämän lammen erikoisuus on Ch. nyblaei, joka on sukunsa ainoa munatalvehtija Euroopassa. Kesäkuun alkuun menessä toukat olivat kasvaneet 10-12 mm mittaisiksi, eli noin puoleen lopullisesta koostaan (IV vaiheen toukkien pituus on n. 20 mm). Havaittu sulkahyttyslajien määrä oli suuri, peräti viisi, jos mukaan laskee lähilammesta ajautuneen Ch. obscuripes-kotelon. Hyttysiä luonnollisesti esiintyi, mutta melko maltillisissa määrin (54 % kokonaisyksilömäärästä).
Lampi 10 suuri, pysyvä metsälampi, jonka rannat ovat pääosin karua kangasmetsää. Lammessa esiintyi kahta Chaoborus-lajia suhteellisen runsaina, Ch. obscuripes 69 yks. ja Ch. "posio" 23 yks. Näytteissä oli vain yksi hyttystoukka, eli hieman reilut 1 % kokonaismäärästä. Chaoborus "posio" on tieteelle kuvaamaton laji, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä.
Yhteensä havaitsin seitsemän sulkahyttyslajia, havaitsematta jäi vain yksi sellainen laji (M. fuliginosus), jonka olin kerännyt 2018 kahdelta lammelta. Tämä laji yleisesti ottaen puuttuu lampien lajistosta ja esiintyy hyvin pienissä vesikokoumissa, kuten lähteissä ja matalissa suorimmissä. Toukkina talvehtivien lajien puuttuminen lammelta 102 oli pieni yllätys, mutta olen melko varma että ne eivät selvinneet hengissä edeltävästä talvesta. Pienissä lammissa elävän Ch. crystallinus-lajin levittäytymiskyky on hyvä, ja samoin uskoisin olevan Ch. obscuripes-lajin laita. Tämä lampi edustanee ns. nieluhabitaattia, jonka kantokyky on heikko ja josta nämä lajit säännöllisesti häviävät. Olenkin melko varma, että loppukesällä lammessa elää Chaoborus-toukkia, jotka ovat syntyneet lähilammista peräisin olevien naaraiden munimina.
Havaituista lajeista kaksi on leimallisesti pohjoisia, Cr. lapponica ja Ch. nyblaei. Näistä jälkimmäiselle tämän alueen lammet muodostavat Suomen eteläisimmän tunnetun populaation. Tästä syystä valitsin nämä lammet seurantaan, jotta mukana on pohjoisia lajeja levinneisyytensä reunamilla. Cryophila lapponica näyttäisi esiintyvän vähälukuisena kolmella lammella, joissa on sille sopivaa ravintoa, hyttysen toukkia. Chaoborus nyblaei esiintyy seurantapaikoista vain kausikuivalla lammella, mutta 2018 havaisin yhden yksilön lammen 98 kuoriutumispyydyksessä. Voi olla, keskenkasvuisia toukkia päätyy keväällä kannaksen yli lammesta toiseen ja lajia esiintyy lammessa 98 epäsäännöllisesti. Toisaalta Ch. nyblaei voi esiintyä myös pysyvissä lammissa.
Seurannan ajoittaminen ei ole ihan yksinkertaista. Koska Ch. obscuripes koteloituu melko pian lumien sulamisen jälkeen, voi osa yksilöistä ehtiä kuoritumaan aikuisiksi jos näytteenotto tapahtuu liian myöhään alkukesällä. Tänä alkukesänä 5.6. suurin osa kyseisen lajin yksilöistä oli jo koteloina. Toisaalta Mochlonyx triangularis oli hyvin pienikokoinen, 2-3 mm pituinen II kehitysvaiheen toukka. Voi olla mahdollista, että lajin puuttuminen lammesta 98 johtui siitä, että toukat eivät olleet vielä kuoriutuneet. Seurannan ajoitus on siis tasapainoilua sen suhteen, miten toukkina ja munina talvehtineet lajit ovat edustettuina näytteissä. Seurantaa on tarkoitus tehdä myös loppukesällä tai alkusyksystä, jotta saadaan tietoa toukkina talvehtivien lajien runsaudesta talven edellä.
Yleisesti ottaen seurannan ensivaiheen tulokset ovat sopusoinnussa aikaisempien havaintojen kanssa. Ensinnäkin, siellä missä on toukkana talvehtiva Chaoborus on runsas, hyttystoukat ovat vähälukuisia tai puuttuvat. Tämä havainto oli selvin lammella 10, jossa hyttysiä ei juuri esiintynyt mutta Chaoborus oli runsas. Toisaalta lammella 102 ei ollut lainkaan Chaoborus-toukkia ja hyttysiä oli erittäin runsaasti. Mochlonyx velutinus oli näytteissä yllättävän vähälukuinen, mutta havaitut toukat olivat jo IV kehitysvaiheessa, eli varsin suuria ja lähellä koteloitumista. Laji onkin fenologisesti aikainen, siinä missä sen lähilaji M. triangularis aikuistuu noin kuukautta myöhemmin.
Näytteenotto matkoineen neljällä lammella vei yhden työpäivän ja näytteiden määrittäminen sekä taulukointi toisen. Melko pienellä panostuksella seurantakohteiden määrää on mahdollista kasvattaa tulevaisuudessa. Mutta miten edustavia näytteet oikein olivat ja ovatko käytetyt menetelmät riittäviä runsauden ja esiintymisen arviointiin? Havaintojeni perusteella planktonhaavi keräsi paljon huonommin kuin potkuhaavi. Syynä lienee se, että toukat ja kotelot olivat keskittyneet rantaveteen, josta ne olivat käytännössä kerättävissä vain potkuhaavilla. Rannalta lammen keskiosaa kohti heitetty planktonhaavi keräsi keskimäärin 19 % (5-34 %) yksilömäärästä ja 64 % (50-100 %) lajimäärästä. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä luvut menevät syksyn näytteenotossa. Isolla lammella (10) on tarkoitus kokeilla myös näytteenottoa kumikanootista, ja tarkastella, tuoko lammen keskiosista ja syvemmältä kerääminen mitään lisäarvoa. Potkuhaavi näyttäisi ainakin alkukesällä toimivan hyvin, ja pelkästään sitä käyttämällä saa edustavan otoksen näiden pienvesien sulkahyttysistä. Tämän metodin haittapuoli on se, että näytettä on vaikea täysin vakioida, joten potkuhaavin antamaa yksilömäärää ei voi sitoa tilavuuteen tai pinta-alaan (toukkaa per kuutio tms.). Periaatteessa lammilla voisi vielä käyttää kuoriutumispyydyksiä, mutta niiden koennasta 1-2 viikon välein koituisi huomattavia lisäkustannuksia. Kuoriutumispyydysten avulla saisi tietoa fenologiasta ja sukupolvisuudesta, mutta se ei välttämättä suuresti parantaisi tietoa lajien esiintymisestä.
Seurannan data tullaan lähiaikoina talletamaan Kotka-kokoelmienhallintajärjestelmään ja sen kautta se on myös laji.fi palvelussa julkisesti saatavilla.
