Suomelle uusia kaksisiipisiä hyönteisiä

Vuoden 2015 lopulla ilmestyi mielenkiintoisia kaksisiipisten hyönteisten taksonomiaa käsitteleviä artikkeleita. Jaakko Pohjoismäki ja Antti Haarto kuvasivat tieteelle uuden loiskärpäsen Lapista ja Mathias Jaschhof kuvasi kahdessa julkaisussa useita Micromyiinae-äkämäsääskiä.

Jaakon ja Antin kuvaama laji sai nimekseen Linneamyia bergstromi, ruotsalaisen loiskärpäsasiantuntijan Christer Bergströmin mukaan. Laji tunnetaan tähän mennessä vain yhdentoista yksilön perusteella, jotka on kaikki kasvatettu lapinsiilikkään (Pararctia lapponica) toukista. Itse asiassa laji tunnetaan toistaiseksi vain Inarin Kaunispäältä ja Utsjoen Ailegas-tunturilta. Laji on hyvin samannäköinen kuin Pohjois-Amerikasta tunnettu L. anthracina, mutta lajien välillä on eroja ulkoisissa tuntomerkeissä, koirasgenitaaleissa, DNA-lajitunnisteessa ja biologiassa. DNA-lajitunniste on standardifragmentti mitokondrion COI-geenistä, jotka eroavat lajien välillä 1 % verran. Suhteellisen pienen eron perusteella voi pitää todennäköisenä, että lajien kehityslinjat ovat eronneet toisistaan melko äskettäin pleistoseenin aikana. Pohjoisamerikkalainen lähilaji elää metsävyöhykkeellä, eikä sitä ole havaittu arktiselta alueelta; lajin isäntäeläin on myös siilikäs, mutta tätä perhoslajia ei tavata Euraasiasta. Linneamyia bergstromi sen sijaan on todennäköisesti pohjoisten alueiden arktis-alpiininen laji, vaikka se tunnetaankin tähän mennessä vain Inarin Lapista.

Loiskärpäsen isäntäperhosella lapinsiilikkäällä on kaksivuotinen elinkierto, mutta kärpäsellä elinkierto on yksivuotinen. Lapinsiilikkään toukat talvehtivat kaksi kertaa ja ainoastaan isokokoinen toisen vuoden toukka on sovelias isäntä loiskärpäselle. Ei toistaiseksi tiedetä varmuudella, onko lapinsiilikäs ainoa kärpäselle sopiva isäntäeläin. Samoilta paikoilta, joilta lajin tyyppimateriaali on peräisin, on kerätty myös runsaasti yökkösiä kasvatukseen, mutta tätä uutta loiskärpäslajia ei niiltä ole havaittu. On mahdollista, että loiskärpäselle sopivia isäntäeläimiä ovat myös muut pohjoisten siilikkäiden toukat. Koska nämä sopivat isäntäeläimet ovat harvinaisia ja esiintymisessään laikuttaisia, on loiskärpänenkin harvinainen. Loiskärpäsen vähälukuisuus kasvatuksissa (255 kasvatettua lapinsiilikkään toukkaa, joista 11 loiskärpästä) kertoo osaltaan lajin harvinaisuudesta. On melko varmaa, että L. bergstromi-aikuiset ruokailevat kukilla, joten aikuisia voi yrittää etsiä keräämällä haavinäytteitä sopivilta elinympäristöiltä. Tätä uutta loiskärpästä voi kuitenkin olla vaikea havaita ilman kasvatuksia isäntäperhosista. Oman vaikeutensa tuo tietysti siilikkäiden harvinaisuus ja niiden suuret vuosien väliset vaihtelut runsaudessa.

Siinä missä Pohjoismäen ja Haarron kuvaama loiskärpänen on iso ja huomiota herättävä, ovat Mathias Jaschhofin kuvamaat Micromyiinae-äkämäsääsket erittäin pieniä ja huomaamattomia. Mathias kuvasi 1998 tieteelle uutena lajin Campylomyza serrata, kolmen koirasyksilön perusteella Saksasta. Tämän jälkeen lajia on löytynyt eri puolilta Euraasiaa. Mathias kuitenkin huomasi lajin sisäistä vaihtelua, jonka hän uudessa artikkelissaan totesi olevankin lajien välistä eroavaisuutta; C. serrata onkin viiden lajin kompleksi. Lajeista vain kaksi tunnetaan Suomesta, mutta esimerkiksi C. lapponica ja C. serrata on erittäin todennäköistä löytää myös Suomesta. Toisessa artikkelissaan Mathias revisioi lajin Aprionus betulae DNA-lajitunneisteiden avulla, ja kuvasi uutena kaksi lajia. Tämän lajiryhmän lajeista kaksi, A. betulae ja A. subbetulae, esiintyvät Suomessa. Todettakoon, että huolimatta Mathias Jaschhofin kovasta työstä Fennoskandian lajiston parissa, lahopuilla ja sienillä elävät äkämäsääsket ovat erittäin huonosti tunnettuja. Onkin odotettavissa, että tieteelle kuvaamattomien lajien määrä yksistään Pohjoismaissa lasketaan useissa kymmenissä.

Jaschhof M (2015) Morphological re-examination reveals that Campylomyza serrata Jaschhof, 1998 is a complex of five cryptic species (Diptera: Cecidomyiidae, Micromyinae). Contributions to Entomology 65 (2): 373–381.

Jaschhof M (2015) A review of the Aprionus flavidus group, with description of two new species close to Aprionus betulae Jaschhof (Diptera: Cecidomyiidae, Micromyinae). Studia dipterologica 21 (2) 2014: 221–229.

Pohjoismäki J & Haarto A (2015) Linnaemya bergstroemi n. sp. (Diptera: Tachinidae)—a new parasitoid fly from the Finnish Lapland Zootaxa 4059 (3): 581–597.