Tapasin romanialaisen Babes-Bolyai yliopiston tutkijan Levente-Peter Kolcsarin elokuussa 2014 Saksan Potsdamissa, kansainvälisessä kaksisiipistutkijoiden kongressissa. Peter oli matkustanut paikalle yhdessä Lujza Keresztesin johtaman tutkimusryhmän kanssa; Lujza ja kumppanit ovat tutkineet Karpaattien vesihyönteisiä, erityisesti vaaksiaisia. Tutkimusryhmä on julkaissut artikkeleita mm. taksonomiasta ja eliömaantieteestä. Olin vaikuttunut romanialaisten, tai ehkä oikeammin romanian unkarilaisten, motivaatiosta tutkia oman kotiseutunsa lajistoa. Saman vuoden lopulla Peter otti yhteyttä ja kysyi olenko kiinnostunut määrittämään pääasiassa hänen ja osin myös kollegoidensa haavimalla keräämiä sienisääskiä Romaniasta ja lähialueilta, mm. Unkarista, Ukrainasta, Montenegrosta ja Bulgariasta. Vastasin että tiukkaa tekee, mutta yritetään. Vähäisellä vapaa-ajallani olen määrittänyt osan tästä hienosta aineistosta, vaivaiset 150 yksilöä, jotka kuitenkin kuuluvat 97 eri lajiin. On selvää, että vasta pintaa on raapaistu (Kuva 1).
Koska olen tutkinut tähän mennessä lähinnä boreaalisen ja arktisen vyöhykkeen lajistoa, oli tämä aineisto kannaltani varsin eksoottista. Toki aineistossa oli lajeja, jotka ovat laajalle levinneitä ja esiintyvät "härmässäkin", kuten Boletina trivittata ja Mycomya tenuis. Näistäkin lajeista on toki hienoa saada kokoelmaansa yksilöitä muualta kuin Suomesta. Toisaalta aineistossa oli lukuisia lajeja, jotka olivat minulle tyystin uusia ja jotka eivät esiinny pohjolassa.
Hienoimpiin havaintoihin lukeutuvat ainakin seuraavat Bolitophila melanoleuci, Boletina joosti ja Monocentrota matilei. B. melanoleuci kuvattiin tieteelle uutena 1996 Venäjän Karjasta, ja siitä on julkaisemattomat havainnot Ruotsista ja Norjasta; näin ollen laji havaittiin ensimmäisen kerran muualta kuin Fennoskandiasta. Lajin tyypimateriaali on muuten kasvatettu Petroskoin puistosta kerätyistä sataheltoista (Melaleuca melanoleuca, M. brevipes). B. joosti on taasen tätä ennen tunnettu vain kahdelta paikalta Saksasta, laji elänee Keski-Euroopan vuoristometsissä. M. matilei (Kuva 2) on myös erittäin harvinainen sienisääski, joka on tunnettu vain Algeriasta ja Bulgariasta.
Aineistossa on ehkä "vain" yksi kuvaamaton laji. Bulgariasta kerätyt kolme yksilöä kuuluvat Mycomya suvun alasukuun Mycomyopsis, eivätkä ne kuulu yhteenkään Rauno Väisäsen 1984 monografiassa käsittelemään lajiin. Ainakaan tiedossani ei tällä hetkellä ole eurooppalaista Mycomyopsis-lajia, joka olisi kuvattu tämän jälkeen.
Tämän aineiston määrittäminen on ollut erittäin hienoa: se on lisännyt ammattitaitoani ja sen myötä tietämys alueen lajistosta on parantunut. Pelkästään Romanialle uusia lajeja on havaittu 28. Lisäksi voi todeta, että verkostoituminen ja kongresseissa käyminen kannattaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti